Sienet ja ilmastonmuutos: Lähes kolmasosa tutkituista lajeista uhanalaisia

Ilmastonmuutos jättää jälkensä – myös maan alla. Sienet, metsiemme salaiset hallitsijat, ovat yhä suuremman paineen alla. Tuore analyysi päätyy hälyttävään tulokseen: Lähes joka kolmas tutkittu sienilaji on uhanalainen. Mitä tämä tarkoittaa ekosysteemeille, metsillemme ja sienestäjille? Katsaus.

Mitä uusi tutkimus sienistä ja ilmastonmuutoksesta kertoo

Uutinen levisi viime päivinä: ”Nearly 1 in 3 Studied Fungi Threatened With Extinction From Deforestation, Climate Change” – näin otsikoi analyysin, jonka Earth.Org nosti esiin. Taustalla oleva tutkimus tarkasteli lukuisia sienilajeja maailmanlaajuisesti ja päätteli, että noin 30 prosenttia kartoitetuista lajeista on uhanalaisia metsäkadon ja ilmastonmuutoksen yhdistelmän vuoksi. Erityisen uhattuja ovat lajit, jotka ovat riippuvaisia vanhoista, häiriintymättömistä metsistä – juuri niistä elinympäristöistä, jotka kutistuvat ihmisen toiminnan ja lisääntyvän kuivuuden myötä. Luvut ovat karua luettavaa, mutta ne osoittavat myös: Sienet ja ilmastonmuutos ovat erottamattomasti sidoksissa toisiinsa. Joka haluaa ymmärtää metsiemme tilan, on tarkasteltava maaperää ja sen asukkaita.

Miksi sienet ovat niin tärkeitä ilmastolle

Sienet ovat paljon muutakin kuin keräilykohteita. Ne muodostavat puiden kanssa symbioottisia verkostoja – niin kutsuttuja mykorritsan verkostoja. Näiden maanalaisten yhteyksien kautta puut vaihtavat ravinteita ja vettä, varoittavat toisiaan tuholaisista ja varastoivat hiiltä maaperään. Kun sienilajeja katoaa, tämä verkosto romahtaa. Seurauksena metsät tulevat alttiimmiksi kuivuusstressille, tuholaisille ja myrskyille. Lisäksi sienet ovat keskeisessä roolissa orgaanisen aineksen hajottajina. Ne muuttavat kuolleet kasvinosat humukseksi ja vapauttavat ravinteita, joista metsä hyötyy. Sienilajiston köyhtyminen heikentää siis koko metsäekologiaa – ja samalla metsien kykyä sitoa hiilidioksidia. Ilmastonmuutoksen aikana tämä on kaksinkertainen taakka.

Levinneisyyden muutokset ja fenologia: Sienet reagoivat muutokseen

Ilmastonmuutos ei muuta vain määrää, vaan myös ajoitusta. Monet sienilajit tuottavat itiöemiä nykyään aikaisemmin keväällä kuin vuosikymmeniä sitten – klassinen fenologian ilmiö. Samalla levinneisyysalueet siirtyvät: Lämpöä suosivat lajit vaeltavat pohjoiseen tai korkeammille alueille, kun taas kylmää suosivat lajit jäävät ahtaalle. Keski-Euroopassa havaitsemme, että kesän kuivuusjaksot vähentävät voimakkaasti monien ruokasienten itiöemien muodostumista, kun taas syksyn rankkasateet aiheuttavat lyhyitä, intensiivisiä sieniryöppyjä. Nämä vaihtelut vaikeuttavat sienestäjien suunnittelua – ja ne myös stressaavat sieniä itseään. Kehitystä voi seurata FungiFind-sienikartalta, jossa on ajantasaisia havaintotietoja ja josta voi tarkkailla, miten sesonki siirtyy paikallisesti. Myös FungiFind-blogi käsittelee säännöllisesti sieniin ja ilmastonmuutokseen liittyviä aiheita.

Mitä tämä tarkoittaa metsillemme ja sienestäjille?

Sienten uhanalaisuus ei ole vain esteettinen ongelma. Kun mykorritsasienet häviävät, myös puut kärsivät – ne saavat vähemmän vettä ja ravinteita ja tulevat alttiimmiksi taudeille. Metsänhoidollisissa toimissa on siis yhä enemmän kiinnitettävä huomiota maaperän sienien säilyttämiseen. Sienestäjille tämä tarkoittaa: kerää harkiten, säästä punaisen listan lajeja ja noudata kestäviä keruutapoja. Jos etsit tiettyjä lajeja, voit tarkistaa FungiFind-lajisanakirjasta uhanalaisuusluokituksen ja tuntomerkit – esimerkiksi männynleppärouskun (Lactarius deliciosus), joka on mykorritsasieni ja viihtyy erityisesti mäntymetsissä. Juuri tällaiset ruokasienet ovat riippuvaisia terveestä metsämaaperästä. Tarkka silmä kannattaa: Monet sienet ovat vaikeita määrittää ilman asiantuntemusta; älä koskaan luota pelkkiin arvauksiin. Tämä artikkeli on tarkoitettu vain tiedoksi eikä korvaa asiantuntevaa sienineuvontaa paikan päällä.

Mitä voimme tehdä nyt

Tutkimus osoittaa: On korkea aika toimia. Metsien suojelu on parasta ilmastosuojelua – ja siten myös paras sienisuoja. Tähän kuuluu vanhojen metsien säilyttäminen, avohakkuista luopuminen ja luonnonmukaisen metsänhoidon edistäminen. Jokainen voi osallistua: ostaa paikallisia sieniä tai kerätä itse, mutta aina luontoa kunnioittaen. Ja jos olet kiinnostunut yhteyksistä, FungiFind-sienikartta tarjoaa työkalun oman alueen tarkkailuun. Sovelluksen sääpiste auttaa arvioimaan, milloin sienten kasvuolosuhteet ovat suotuisat – tieteellisesti perusteltua ja paikallisesti räätälöityä. Näin sienestyksestä tulee pieni kansalaistieteen projekti: Mitä enemmän jaamme tietoa, sitä paremmin ymmärrämme, miten sienet reagoivat ilmastonmuutokseen.

Johtopäätös: Sienet ja ilmastonmuutos – aihe, joka koskee meitä kaikkia

Uutinen lähes kolmasosan tutkittujen sienilajien uhanalaisuudesta on herätys. Sienet eivät ole vain kulinaarisesti arvokkaita, vaan ne ovat järjestelmällisesti tärkeitä metsillemme. Ilmastonmuutos muuttaa niiden elinympäristöjä, aikoja ja verkostoja. Meidän on otettava nämä muutokset vakavasti – ja toimittava. Hyvä uutinen: Vielä ei ole liian myöhäistä. Joka suojelee metsiä, suojelee sieniä. Ja joka suojelee sieniä, suojelee ilmastoa. Pysykää uteliaina, tarkkailkaa luontoa ja jakakaa havaintonne – mieluiten FungiFind-yhteisön kanssa.